Plazan keskustelupalstalla käytiin tammikuussa “keskustelua” Suomessa juuri ensi-iltansa saaneen Twilight-elokuvan suomenkielisestä nimestä Houkutus – sanakirjahan erään “keskustelijan” mukaan antaa englanninkieliselle sanalle twilight seuraavat suomenkieliset vastineet:
1. hämärä
2. iltahämärä (erityisesti)
3. aamuhämärä
4. epäselvä
5. hämy
Niinpä. Pitäytyäkö elokuvien nimen suomennoksissa sanasanaisessa käännöksessä vai jättää ne kääntämättä kokonaan? Vai olisiko paras vaihtoehto korvata alkuperäinen nimi jollain leffan teemaan liittyvällä hyvällä suomenkielisellä nimellä?
Kääntäminen on oma taiteenlajinsa. Näitä “taiteilijoita” (plus monititeilijöitä), jotka työssään joutuvat tekemään vaikeitakin kielellisiä ratkaisuja, ovat niin elokuvien kuin TV-sarjojen, kirjojen, artikkelien, sarjakuvien, esitteiden ja asiakirjojen kääntäjät. Muiden muassa! Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy hyvää tietoa AV-kääntäjän sekä asiatekstien ja kirjallisuuden kääntäjän työstä. Kannattaa tutustua!
Kääntäjän vuodatus taas on mielenkiintoinen blogi, missä kirjoittaja pohtii käännöstyön alla olevan kirjansa (Lois McMaster Bujoldin Kunnian sirpaleita) mukanaantuomia ongelmatilanteita kääntämisen suhteen, kuten nimien, termistön ja lyhenteiden kääntämistä lähtökielestä suomeen.
Kääntäjät joutuvat itse miettimään käännösvastineet monille sanoille. Onneksi sentään suuri osa sanoista on jo ikäänkuin käännetty valmiiksi — kielistä kun lainataan sanoja toisiin kieliin. Nämä lainasanat mukautuvat täysin tai osittain omaan kieleen. Lainasanat ryhmitelläänkin yleis-, erikois- ja sitaattilainohin sen mukaan, miten hyvin ne ovat mukautuneet suomen kielen rakenteeseen. Näiden lisäksi on olemassa käännöslainoja. Tätä ryhmittelyä esittelen tarkemmin alempana, mutta ensin pari kopsua (virheineen kopsattua):
Vierassanat tai lainasanat tarkoittavat suomen kieleen lainattuja sanoja. Ne ovat mukautuneet eri tavoin suomeen. Lainasanat siis ovat siis osa kielen varastoa, mutta on vältettävä liiallista lainaamista. Jos suomen kielessä on hyvä käytössä oleva vastine vieraskieliselle sanalle, on suositeltavaa käyttää tätä, esimerkiksi tulostin (vrt. printteri).
1900-luku oli todellista lainasanojen aikaa, koska tekniikan läpimurto synnytti paljon englanninkielistä terminologiaa. Tietotekniikka on tuonut tullessa sanoja, kuten PC, internet, modeemi, hiiri, emolevy, prosessori, grafiikkakortti ja näppäimistö ( keyboard). Autotekniikassa käytetään termejä, kuten ABS ja airbag, sekä teknisiä lyhenteitä, jotka ovat peräisin englanninkielisistä sanoista. Esimerkkejä: ESP: Electronic Stability Programme, STC: Stability Traction Control ja GPS: Global Positioning System.
http://www.heureka.fi/portal/suomi/nayttelyt/paanayttely/Omaa_ja_lainattua
Yleislainat ovat sanoja, jotka ovat mukautuneet äännerakenteeltaan, kirjoitusasultaan ja taivutukseltaan kieleen. Nämä ovat vanhimpia ja suomen kielessä yleisimpiä lainasanoja. Koska ne ovat kotiutuneet ja vakiintuneet kieleen, niitä ei yleensä koeta vierasperäisiksi, kuten sanoja sohva ja lusikka. Joskus yleislainat voidaan kuitenkin kokea vielä vierasperäisiksi. Tällaisia sanoja ovat esim. monarkia ja maistraatti.
Erikoislainat (tai erityislainat) ovat mukautuneet kieleen osittain, kuten kritiikki ja banaani. Niissä on vieraita äänteitä tai äänneyhtymiä, mutta loppuosa on suomalaistettu. Erikoislainat äännetään, kuten kirjoitetaan.
Sitaattilainat lainataan täysin muuttumattomina eikä niille ole suomenkielistä vastinetta. Näihin lukeutuvat erisnimet, mutta myös paljon termistöä. Sitaattilainat kirjoitetaan (ja äännetään) vieraan kielen mukaisesti: pro gradu, freelance ja curling. Niinpä sitaattilainojen taivuttaminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Täältä kuitenkin löytyy hyvät taivutusohjeet:
Jos sana päättyy vokaaliin, pääte tulee suoraan sanaan, esimerkiksi Voltairea, collegeen. Jos sana loppuu konsonanttiin, yhdistetään pääte usein sidevokaalilla i sanaan, esimerkiksi Wienissä, Dublinista, Versaillesia. Päätteet kirjoitetaan takavokaalisina, eli käytetään kirjaimia a, o, u, eikä siis käytetä etuvokaaleja ä, ö, y, vaikka lausuttaessa äännettäisiinkin sana etuvokaalisena.
Käännöslainat on käännetty suoraan vieraan kielen sanoista ja vastaavat alkuperäistä sanaa, kuten emolevy ja motherboard tai korkeakoulu ja högskola.
Lisää aiheesta voi lukea vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lainasana
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/airila.html
http://www.docutech.fi/mini/vierassanat.html
https://wiki.helsinki.fi/display/Tekstipaja/Vierassana
http://www.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/kieli-muuttuu.html
http://www.kookas.fi/articles/read/5827
Kaikki postaukseni käännösteemasta löytyvät täältä.
